sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Koti-ikävä tai jotain

No on kyllä jännittävä tämä tälläinen olo. Mulla on koti-ikävä, muttei kuitenkaan. En halua mennä kotiin, mutta haluan sinne enemmän kun koskaan. Ristiriitaista, hyvin ristiriitaista.
Kuinka paljon mukavampaa olis selvittää asioita puhumalla naamat vastakkain, menemällä tapaamaan sitä/niitä ihmisiä joiden kanssa haluaa jutella ja pitäisi jutella. Nytkin on miljoona asiaa joita pitäis hoitaa, muttei kunnolla pysty kun oon niin kärsimätön etten jaksa odottaa vastauksia sähköpostilla.
Koti-ikävä ehkä myös siksi, että on ikävä ihmisiä. Niimpä. Ja mun on ikävä Rytmikselle! :D Kai nyt lemppariharrastusta saa ikävöidä. Niin ja Suomen kieltä kaipaa. Täällä välillä ahdistaa kun kaikki tekstit on tsekiksi, eikä kukaan osaa englantia, ahh mikä ihana tilanne.

Mutta asiastasta miljoonanteen. Mitä Tsekki on antanut mulle tähän mennessä?

* Uusia kavereita ja tuttuja.
 Maailman oudoin juttu tapahtui viikko sitten, olin tekemässä ruokaa ja puhuin isin kanssa puhelimessa. Suomeksi tottakai. Puhelun jälkeen, vieressä ruokaa tehny tyttö rupesi puhumaan mulle Suomea; ' Hei! Sä puhut Suomea, ooksä suomalainen?' Mun ilme oli varmasti näkemisen arvoinen. Hetkellinen mitä HITTOA olo, ja rupesi naurattamaan, vastaukseksi riitti kyllä vain. Kyseinen tyttö on tsekkiläinen ja opiskelee Suomen kieltä yliopistossa. Aika hieno fiilis kun saa auttaa toista koulutehtävissä jne. Tulee mietittyä itsekin miksi sanotaan mitäkin ja milloin. Hauskaa! :D

* Aikaa.
Mulla on ollut vihdoinkin aikaa miettiä rauhassa asioita. Asioita liittyen ihmissuhteisiin ja siihen mitä haluan valmistumisen jälkeen. Nyt kun valmistuminenkin on varmaa, opparin arviointi pamahti nimittäin sähköpostiin!
On ollut muuten tosi tosi surullista huomata kuinka moni on 'unohtanut'? mut täällä olleessa. Tiedän, että moni hyvä ystävä on huono pitämään yhteyttä, mutta joidenkin kohdalla se ei vaan riitä selitykseksi miksei kysytä koskaan, 'mitä kuuluu?' Ei sen puoleen koen, että Tsekkilässä olo on myös lähentänyt mun suhdetta yhteen elämäni tärkeimpään ihmiseen.
Oon myös tajunnut sellaisia asioita joita en olisi halunnut välttämättä tajuta koskaan. Ajan saaminen itselle on hyvä juttu, mutta myös huono.

*Stressiä.
Mulla kun tämä ongelma, että haluan olla hyvä kaikessa mitä teen. Selailin tossa yksi päivä kaikkia noita papereita mitä mun pitäisi täällä tehdä ja täyttää, niin aiheutti se stressin sille hetkelle. Teenkö mä kaiken oikein, mitä mun pitää täällä kirjoittaa ja tehdä ja ja ja ja. Voi hitto osaan kyllä tehdä kärpäsestä ison jutun. Hups. Sitten päätin, että enköhän mä tee ihan parhaani nauttimalla täällä olosta, ja käymällä töissä silloin kun pitää. Imemällä oppimisen paikkoja itsestäni ja kaikesta muusta itseeni!

* Säätilat. Täällä on lämmin, välillä kuuma. Muistan taas miksi niin tykkään talvesta. Hah. :D

*Ötökät ja ällöttävät elukat.
Anteeksi ruma sana, mutta saatana että mä vihaan noita ötököitä! Semmosia hyttysen näkösiä varsinkin mutta isompia! En tiiä mitä ne on mutta aivan järjettömän ällöttäviä. Ja hämähäkit! NE on _ISOJA_. HYIHIHYI! Niijoo, ja mun lenkkipolulla on käärmeitä. Oon törmänny jo kaks kertaa ja teki mieli itkeä molemmilla kerroilla. Kamalia. Mä vihaan vihaan vihaan niitä!!!!

*Itsevarmuutta siitä, että selviän kyllä. Oon menny niin reippaasti omien mukavuusrajojen ulkopuolelle, ettää yllättää välillä vielä itseäkin.

Miten olotila tällä hetkellä?
Nyt on aivan jeps. Pikkusiskoni unohti meidän skypetreffit ja tulee myöhässä. Ehdinpäs kirjoittaa tänne jossei muuta. Tää on kyllä hyvä avautumis ja kuvien jako kanava. (onko tässä joku yhdyssana, en tajua? :D ) Toivottavasti kelpaa myös oppimispäiväkirjana :-)
Tämä päivä meinas kaatua huonoksi ja teki mieli jäädä sänkyyn makaamaan, mutta onneksi lähdin pihalle. Kävin herkuttelemassa järjettömän hyvällä (ja halvalla) jäätelöllä keskustassa ja viettämässä kivaa kesäpäivää! Ainiin, ja mulla oli sukkahousut jalassa! Viimeksi taisin vannoa että seuraavan kerran on mekko päällä ja sukkikset jalassa valmistujaisissa, mutta huppista. :)

Olipa pitkä ja tylsä teksti koska ei kuvia. Seuraavaksi ajattelinkin kirjoitella Prahasta!

Ei kommentteja: